Heeei, en aijo sano miten kiva on palata takaisin. Tai kuinka olen laihtunut tai lihonut. Kesät on näköjään vaikeita. En laihduttanut viimekesänä, enkä ole laihtunut tänänkään kesänä. Paino on täysin sama kun toukokuun lopussa. Järjetöntä mäsäämistä vähintään viikonloput, mutta myös rankkaa patikointia luonnossa sekä pitkiä kävelylenkkejä ja pyöräilyä. Voitte vaan siis kuvitella kuinka paljon pitää syödä laihtumatta kun liikkuu näin paljon. Lomaan on aikaa kaksi viikkoa ja silloin lähtee taas paikointiretki ympäri suomea. Masennus ja ahdistus töiden loppumisesta on kova ja niinkuin tiedätte, stressi päällä on vaikein tehdä minkäänlaisia muutoksia elämään. Ainoa muutos parempaan suuntaan on syömisten laatu. Silloin kun ruoka ei ole täyttä shaibaa niin lautaselle päätyy perus ruoan lisäksi paljon vihanneksia ja salaattia, sekä aamupala on aina chiasiemen puuroa soija/kauramaidolla tai hedelmäsmoothie. Puhelimeni on myös ollut huollossa yli kuukauden joten en ole saanut otettua minkäänlaisia kuvia itse. Tässä nyt yksi Poikaystävän kuvaama nuuksiosta.
Erona entiseen huomaan ainakin jalkalihasten kehittyneen sillä samat mäet ja polut joita olen ennen kulkenut tuskissani tuntuivat paljon helpommilta ja kevyemmiltä. 20 kilon rinkan kanssa ei kovaa kuljeta, mutta kyllä se lisää poweria ihan siihen tavalliseen kävelyyn. Olen myös jossain määrin tajunnut että stressiin autta tuo luonto aivan yllättävän paljon. Siispä olen tälläkin viikolla tehnyt n. 5,6 kilometrin kävelylenkin metsässä jo kolmena päivänä peräkkäin.
Katsotaan mitä tästä eteenpäin, Selkää pitäisi treenata salilla nämä kaksi viikkoa ahkeraan tulevaa reissua varten. Toivottavasti pysytään suunnitelmissa.
-Kissankello
