Tajunnan räjäyttävää

Tajusin tässä taannoin kun olin herkutellut ja seuraavana aamuna mennyt vaa'alle, että mitä tahansa syönkin, jos syön sitä yhden päivän tai jos on vaikka huono viikko, niin painoni ei tule enää seuraavana aamuna lukemaan 114 kiloa. Nimittäin tuon kilomäärän paikkeilla ratkesin usein syömään ja itkin kun paino ei putoa. Kunnes sitten otin itseäni niskasta kiinni. Ja sen jälkeen lukemat ovat tasaisesti laskeneet. Voi olla huonoja päiviä, mutta matka on kokoajan alaspäin. Ei enää ikinä noin suuriin lukemiin. Tämä ajatus sai minut hymyilemään.

Lisäksi olen huomannut muitakin muutoksia, mm. kun laitoin rasvaa mahaani niin huomasin ettei se olekaan enää kivikova pallo, vaan pehmentynyt huomattavasti ja jos oikein muistan niin pehmeä rasva on helpommin pudotettavissa tai jotakin sinnepäin. Huomasin myös että mahani ei enää roiku yli pikkareiden rajan, Tämä oli aikoinaan ensimmäinen asia mistä edes tajusin lihoneeni, kun huomasin tämän peilistä ja kauhistuin. No siitä meni vielä kolme vuotta siihen kunnes tartuin toimeen. Raskausarpeni eivät ole enää tiukalla, mikä tekee niistä paljon haaleamman näköisiä, reiteni eivät hinkkaa kaikkia housuja kuukaudessa puhki, voin istua jalat ristissä (ei kyllä ole suositeltavaa, mutta ainakin voin!), tunnen solisluuni pitkästä aikaa. Paljon on tapahtunut pienessä ajassa. On ihanaa huomata positiivisia muutoksia itsessään.

 Aamupaino oli tänään 100.4 kg, Odotan niin kovalla jännityksellä pääsyä kaksinumeroisiin lukuihin, nyt vain tuntuu etten ikinä pääse sinne, paino vaan tuntuu jumittavan, mutta enimmäkseen se vain jumittaa päässäni koska odotan niin paljon ja odottavan aika on pitkä.

Weheartit

Nyt lähden lenkille!

-Kissankello