Tipattomuudesta

Olen monena vuonna yrittänyt aloittaa tipattoman, aika laihoin seurauksin. Pisimmillään olen ehkä ollut sen viikon tai kaksi. Pidän juomisesta ja alkoholin mausta ja tykkään juhlia. En laske itseäni alkoholiongelmaiseksi, mutta nuori kun olen niin on tullut paljon juhlittua. Ottaminen ei munulle tarkoita aina perskännejä vaan silloin tällöin yksi lasi viiniä, olutta tai siideriäkin riittää. Siitä syystä en muista viettäneeni kuukauttakaan ilman alkoholia, ilman edes yhtä lasillista illanistujaisissa, baarissa tai juhlissa. Nyt viimein olen selviytynyt tästä hurjasta kuukaudesta. Voin sanoa että alku oli erittäinkin hankala. Ystävän yrittivät kokoajan kaataa motivaationi ja ostelivat minulle juomi ja yllyttivät. En kuitenkaan ratkennut. Ensimmäiset kaksi viikkoa olin sitä mieltä että jos nyt ihan liikaa ärsyttää tämä niin voin minä juodakkin, se ehkä auttoi että annoin itselleni luvan mokata, koska en kumminkaan mokannut.  Erittäin outo vaikutus tällä oli se että olen riekkunut baareissa oikeastaan jokapäivä. Ei ole krapulaa, rahaa ei mene ja voi silti viettää aikaa ystävien kanssa. Muutamassa baarissa baarimikotkin on alkaneet kutsua mua vesitytöksi, heh ihan naurattaa tämä. Samalla lisääntynyt veden juominen on tehnyt kroppaan paremman olon ja huonoa omaatuntoa ei ole juuri tässä kuussa näkynyt. Nyt kun on viimeinen päivä tipatonta menossa ja olen illalla lähdössä juhliin joten virallisesti saisin juoda keskiyön jälkeen, niin koen etten ehkä jatkossakaan tarvitse alkoholia. Tämä oli minulle todella suuri maailman mullistus. Minä todella voin pitä hauskaa ilman alkoholia, se vain vaatii opettelua. Ja muutaman kerran jouduin ärähtelemään ystäville että antakaa jo olla, minä juon vettä. Huomattavaa vaikutusta en ole alkoholin vähentämisellä painossa nähnyt, mutta uskon että kaikki terveellisempi on vain kotiinpäin ja pidempää ikää.
Minä onnistuin!!

 Nyt kippis ja hyvää selvää iltaa!

weheartit

weheartit

weheartit

weheartit

-Kissankello